ߠ ̠

(+358) 3 1814 4524 : toimisto@panssarikilta.fi
! .

( )

Olli Wikberg: Dritte Nordland

Suomessa v?rv?ttiin Saksan valtiojohdon suostumuksella kev??ll? 1941 noin 1200 miest? saamaan uudenaikaista sotilaskoulutusta. N?ist? 400 l?hetettiin kes?kuussa Wiking-divisioonan mukana it?rintamalle. Lopuista noin 800 miehest? muodostettiin suomalainen vapaaehtoispataljoona, joka tehokkaan koulutuksensa p??tteeksi l?hetettiin rintamalle joulukuussa 1941. Pataljoonan k?rsimien runsaiden tappioiden sijaan l?hetettiin Suomesta viel? syksyll? 1942 200 miehen t?ydennyskomppania. Kaukasuksen ja Ukrainan ankarien taistelujen p??tteeksi pataljoona vedettiin rintamalta kev??ll? 1943 ja kuljetettiin kotilomalle Suomeen. Muuttuneen poliittisen ja sotilaallisen tilanteen johdosta pataljoonan ei en?? sallittu palata Saksaan ja se lakkautettiin Hangossa hein?kuussa 1943.
40,00 ?
Tila- p?isesti loppu!
Iske ja murra - Panssarikillan 50-vuotishistoriikki 1951-2001

T?m? historiikki julkaistiin 50 vuotiaan Panssarikillan 40 vuotiaan Panssarimuseon juhlavuonna 2001.
Tuolloin oli killan hallituksen puheenjohtajana Erkki Kauppinen. Killan kunniapuheenjohtaja oli B?rje Brotell. Valtuuskuntaa johti Uolevi Intola. Panssarimuseon johtajana toimi Maunu Uoti ja museomestarina Markku Uosukainen. Panssari-lehden pitk?aikainen p??toimittaja oli Pekka Tattari. Museon ja killan sihteeri oli P?ivi Kanerva. Killan j?seniss? oli sotaveteraaneja noin 15%.
15,00 ?
T. Olavi Lehti, Esko Pihko: J??k?rit eteen

Senaatti antoi Vaasassa 18.2.1918 Valkoisen armeijan ylip??llik?n, ratsuv?enkenraali Gustaf Mannerheimin aloitteesta julistuksen, jolla vuoden 1878 asevelvollisuuslaki saatettiin voimaan. Muodostettiin kolme j??k?rirykmentti?. Oli perustettu H?meen J??k?ripataljoonan kantais? 2.J??k?rirykmentin XII pataljoona komentajanaan j??k?rimajuri Helge Savonius. Joukko perustettiin Jyv?skyl?ss?.
Taisteltuaan Vapaussodassa Tampereen ja Karjalan kannaksen rintamilla pataljoona sijoitettiin Vuoksen varrelle Kiviniemeen. Talvisodan puhjettua 1939 pataljoona, J??k?ripataljoona 4:n nimisen? taisteli ensin Karjalan kannaksella ja sen j?lkeen Laatokan Karjalassa Lemettien mottialueilla.
Ensin 1.J??k?riprikaatiin kuulunut ja Panssaridivisioonan perustamisesta l?htien siihen liitetty J??k?ripataljoona 4 (JP 4) osallistui jatkosotaan Laatokan Karjalassa ja Aunuksessa kolmen vuoden ajan. Kes?ll? 1944 pataljoona taisteli voitollisesti Karjalan kannaksella vastaiskuin, viivytt?en ja puolustaen. Kun v?lirauha Suomen ja Neuvostoliiton v?lill? oli syyskuussa solmittu, JP 4 l?hetettiin Lappiin karkottamaan saksalaisjoukkoja maastamme.
25,00 ?
Sauli H?kkinen: Jotakin ehk? tiet?isin, olinhan siell? min?kin

Ilmatorjuntamiehen muistoja vuosilta 1939-1944
Sauli H?kkinen syntyi Lappeella 31.1.1921. Talvisota keskeytti koulunk?ynnin Lappeenrannan Lyseon viimeisell? luokalla joulun alla 1939. Ylioppilaaksi Sauli h?kkinen tuli kev??ll? 1940, ilman varsinaisia ylioppilaskirjoituksia. Sotapalvelukseen H?kkiselt? kului yht?jaksoisesti viisi vuotta marraskuuhun 1944 asti.
11,00 ?
Kasarmin kosketus - Kulkulupa onnelaan

Kasarmin kosketus kertoo H?meenlinnan Linnankasarmilla asuneiden lasten ja heid?n vanhempiensa tarinan. Vanhimmat muistikuvat ajoittuvat 1920-luvulle ja tuoreimmat 1990-luvulle.
Muistelujen ohella kirja taltioi kasarmin ja sen rakennustenhistorian sek? alueen ainutlaatuisen puutarha-arkkitehtuurin. Kasarmin kosketus peilaa my?s ?Linnan henke??, sit? miten kasarmi on muovannut sen asukkaiden el?m?? ymp?r?iv?? yhteiskuntaa unohtamatta.
H?meenlinna vanha kaupunki syntyi aikoinaan Linnankasarmin paikalle. Siksi t?m? kirja on my?s osa kaupungin kulttuuriperint??.
25,00 ?
Erkki K?kel?: Laguksen miehet - Marskin nyrkki

Sotavuosien t?rkein sotatoimiyhtym?mme oli Panssaridivisioona. Sen edelt?j? Vahv. 1. J??k?riprikaati oli edennyt hein?kuussa 1941 h?mm?stytt?v?ll? nopeudella Korpisel?st? Tuulosjoelle. Osasto Laguksena joukko raivasi taistellen tiens? Syv?rille ja sielt? Petroskoin ja Karhum?en kautta Poventsaan.

P??majan 28.6.1942 antamalla k?skyll? perustettiin Panssaridivisioona, jonka sijaintipaikaksi tuli ??nislinna. Uuteen sotatoimiyhtym??n kuului edustus maavoimiemme kaikista silloisista aselajeista. Divisoona, jonka m??r?ttiin ylip??llik?n reserviksi, komensi Mannerheim-ristin ritari n:o 1, j??k?rikenraalimajuri Ruben Lagus.
25,00 ?
Olli Wikberg: Meine Ehre hei?t Treue!

Waffen ?SS:n suomalaiset vapaaehtoiset muodostivat er??n itsen?isen Suomen historian suurimmista vieraan valtion palveluksessa toimineista joukko-osastoista. Saksaan kev??ll? 1941 sotilaskoulutusta saamaan l?hteneet vapaaehtoiset olivat samalla ensimm?iset suomalaiset sotilaat, jotka k?yttiv?t nykyaikaisen sodank?ynnin varusteita, kuten maastoasuja.
T?m? teos on ensimm?inen suomenkielinen esitys SS-vapaaehtoisten ja samalla my?s muiden saksalaisten Waffen-SS-joukkojen k?ytt?mist? asepuvuista ja merkeist?. Teksti? havainnollistavat lukemattomat ennen julkaisemattomat sota-aikaiset valokuvat ja aidoista asepuvuista studiossa tarkasti kootut rekonstruktiot.
32,00 ?
Sven Bj?rkman: Panssarikomentajan p?iv?kirja
Toimittanut Erkki K?kel?


Everstiluutnantti (my?hemmin eversti) Sven Bj?rkman, jatkosodan hy?kk?ysvaiheen Panssaripataljoonan komentaja piti joukkonsa p?ivitt?isist? tapahtumista p?iv?kirjaa, jonka tarkkuus suureni, mit? pidemm?lle Osasto Lagus, suomalainen panssariyhtym? eteni. Taisteluja Tuulosjoen l?pimurtohy?kk?yksen p?ivist? Syv?rille ja edelleen Petroskoihin Bj?rkman k?sittelee ennen muuta panssariyhtym?n johtamisn?k?kohtien kannalta. Monet tuntemattomiksi aiemmin j??neet taustatekij?t saavat p?iv?kirjan sivuilla selvityksen. Osasto Laguksen eteneminen tuulen lailla Syv?rille ja sielt? ??rimm?isen vaikeiden tieolojen vallitessa Petroskoihin eiv?t j?t? lukijaa tunteettomaksi. On kaiketi niin, ett? p?iv?kirja on rehellisempi kertoessaan aikansa tapahtumista, rehellisempi kuin joukon sotap?iv?kirja, joka oli m??r?ajoin viet?v? esimiesten tarkastettavaksi. Vaikka merkinn?t ovat vain kolmen kuukauden ajalta, yksik??n suomalainen ei liene tehnyt n?in tarkkoja havaintoja esimerkiksi Syv?rin rantojen saavuttamisesta tai Petroskoin valtaustaisteluista.
30,00 ?
Juhani Pura: Panssarikoulu ? puoli vuosisataa nuolen k?rjess?

Panssarikoulun 50-vuotisjuhliin liittyen p??tettiin kirjoituttaa koulun historiikki. Teht?v??n valittiin aikaisempien n?ytt?jen perusteella maanpuolustusmies ?henkeen ja vereen?, Juhani Pura Valkeakoskelta.
Nyt on saatu yksiin kansiin arvokas osa panssarijoukkojemme historiaa. Samalla teos on kattava matrikkeli PsRUK:n suorittaneista upseerioppilaista.
20,00 ?
Pekka Kantakoski: Punaiset panssarit

Puna-armeijan panssarijoukkojen ensimm?inen suuri taistelu oli Suomen Talvisota vuosina 1939-1940. Panssareita keskitettiin l?hes kaksinkertainen m??r? verrattuna siihen, mill? voimilla saksalaiset aloittivat sodan Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1941. Suuresta panssareitten m??r?st? huolimatta tulokset olivat v?h?iset ja panssareitten tappiot valtavat, vaikka suomalaisten panssarintorjunta perustui p??asiassa Molotovin coctaileihin.
Samanlainen tappiokierre noin 7 kertaisesta ylivoimasta huolimatta jatkui taisteluissa saksalaisia vastaan vuoden 1942 lopulle asti. Rauhan aikana luotu valtava panssariteollisuus pystyi sodan alun j?lkeen tuottamaan panssareita yli kaksi kertaa enemm?n kuin saksalaiset, joiden voimat oli jaettu viidelle eri rintamalle. My?s USA:n ja Englannin toimittamat panssarit lis?siv?t Puna-armeijan voimaa.
Sodan lopulla Puna-armeijan panssarijoukot pystyiv?t nopeisiin sotatoimiin ylitt?en sodan alun saksalaistenkin panssarijoukkojen etenemisnopeudet.
30,00 ?
Erkki K?kel?: Ruben Lagus - Panssarikenraali

J??k?rikenraalimajuri Ruben Lagus tuli suuren yleis?n tietouteen jatkosodan hy?kk?ysvaiheen aikana 1941. Ylip??llikk? my?nsi h?nelle ensimm?isen Mannerheim-ristin. Laguksen t?hti, maine sotilaana, on ollut kirkkaimmillaan kev?ttalvella 1942. Samana vuonna h?n perusti Panssaridivisioonan, jonka koulutus oli ??nislinnassa jatkuvaa ja tehokasta.
Helmikuussa 1944 Panssaridivisioona siirtyi Kannakselle. Kenraali johti joukkojensa koulutusta; my?s VKT-linan asemia linnoitettiin. Vihollisen suurhy?kk?yksen alettua Lagus komensi divisoonansa Kuutersel?ss?, Viipurin edustalla, Tali-Ihantalan suurtaistelussa ja Vuosalmella. Viel? Pohjois-Suomessa komentaja johti Ryhm? Lagusta, miehi??n, jotka t?yttiv?t saamansa teht?v?n j?rk?ht?m?tt?.
25,00 ?
Wilhelm Tieke: Suomalainen SS-pataljoona

Waffen-SS:n suomalainen vapaaehtoispataljoona oli erikoinen sotilasyksikk? niin suomalaisten kuin saksalaistenkin kannalta. Syntyess??n pataljoona oli Suomen oljenkorsi haettaessa tukea Saksasta Neuvostoliiton painostusta vastaan. Perusteellisen koulutuksen j?lkeen pataljoona taisteli 1941-42 talvesta alkaen osana SS-divisioona Wikingi? aina kev??seen 1943 asti, ensin Ukrainassa ja my?hemmin Kaukasiassa. Moottoroitu ja parhaalla saksalaisella aseistuksella varustettu suomalaispataljoona taisteli kunniakkaasti ja suuria tappioita k?rsien it?rintaman etel?isen osan polttopisteiss?. Pataljoonan kaksivuotisen palvelusajan umpeutuessa kes?ll? 1943 poliittinen tilanne oli jo muuttunut ja Suomi tahtoi miehens? takaisin.
Wilhelm Tieke oli itsekin SS-mies ja palveli samassa Nordland-rykmentiss? suomalaisten kanssa. H?n kirjoitti sodan j?lkeen SS-joukoista monta sotahistoriallista teosta, joita on k??nnetty useille kielille. Yksi n?ist? on t?m? saksalainen n?kemys suomalaisen SS-pataljoonan taistelujen tiest?, mik? nyt ilmestyy ensimm?ist? kertaa suomeksi.
35,00 ?
Esa Muikku, Jukka Purhonen: Suomalaiset panssarivaunut 1918-1997

T?m? kirja on ensimm?isen suomalaisia panssarivaunuja esittelev?n kuvateoksen toinen, korjattu laitos. Sen tekij?t Esa Muikku ja Jukka Purhonen ovat panssarihistorian tunnettuja harrastajia maassamme.
Kirja esittelee Suomessa puolustusvoimien k?yt?ss? olleiden panssariajoneuvojen vaiheita ensimm?isest? Renault F.T. Mod?le 1917 ?panssarivaunusta viimeisimp??n Buk-M1 ?ilmatorjuntaohjuskalustoon. Kirjassa on yli 340 mustavalkoista valokuvaa sek? 16 v?risivua v?ripiirustuksineen ja v?rivalokuvineen. Kirjan lyhyehk?ss? tekstiosuudessa kerrotaan panssarikaluston hankinnasta ja jatkovaiheista ja liitteiss? esitell??n panssarikaluston teknisi? tietoja, merkint?j? ja maalausta.
44,00 ?
Stig Nystr?m: Tuokiokuvia sotavuosilta 1942-1944

Toisen maailmansodan aikaisia laajempia k?sin tehtyj? suomalaisia kuvasarjoja on harvakseltaan julkaistu. Tuskin niit? on komeroiden nurkista en?? l?ydett?viss? l?hes 60 vuotta sodan j?lkeen. Kyseinen sarja on ollut talletettuna sen omistajan eli Sotamuseon arkistoon. Vastaavaa aineistoa ei museossa mist??n aselajista ole. Kun sota-arkistojen avautumisen my?t? paljon mielenkiintoista t?ydent?v?? tietoa on paljastunut, ovat my?s sotatoimintaan osallistuneiden henkil?kohtaiset taltioinnit saamassa uutta ajankohtaisuutta. Ajatus tuoda julkisuuteen juuri t?m? aineisto on ollut useaan otteeseen esill? my?s armeijamme kantahenkil?kunnan edustajien aloitteesta.
Kirjassa julkaistu kuvasarja koostuu vesiv?rimaalauksista, lyijykyn?- ja tussipiirustuksista, muutamista ?ljyv?rimaalauksista sek? joistakin sotapuhdet?in? tehdyist? veistosluontoisista teoksista. Akvarellisarja vastaa jonkinlaista s??nn?llisin v?lein pidetty? p?iv?kirjaa, jossa Panssaridivisioonan I pataljoonan 2. komppanian sotavaiheet on kuvattu miehist?n kannalta ja usein toivomuksien mukaisestikin. P??llyst?? on n?in ollen tullut enemm?n tai v?hemm?n ylist?v?sti esitetyksi tilanteiden mukaan. Kuvat muodostivat ik??n kuin jonkinlaista huvitusta yksitoikkoiseen rutiiniin. Useat upseerit ymm?rsiv?tkin, ett? mahdollisilla karikatyyreill? olikin heid?n suosiotaan lis??v? vaikutus miehist?n parissa eik? p?invastoin.
25,00 ?
Kari Kuusela: Wehrmachtin panssarit Suomessa

Jatkosodan alkaessa kes?-hein?kuun vaihteessa 1941 Suomesta k?sin hy?kk?si it??n saksalaisten joukkojen osana kaksi panssarivaunupataljoonaa, joista toinen pysyi Suomessa joulukuuhun 1942 asti ja toinen loppuvuoteen 1944. N?iden kahden pataljoonan toiminnasta on aikaisemmin julkaistu vain v?h?n tietoa. Asemasodan aikana Suomessa oli useita pienempi? saksalaisia panssariyksik?it?, joiden vaiheita ei aikaisemmin ole tutkittu. Hyvin v?h?n on sotahistoriallisessa kirjallisuudessa k?sitelty kes?ll? 1944 Karjalan kannaksella ja Viipurinlahdella olleiden kahden saksalaisen rynn?kk?tykkiyksik?n vaiheita. N?iden kaikkien toiminta on nyt koottu kirjaksi, joka on ensimm?inen kokonaisesitys Saksan panssariaseen sodasta Suomessa.
40,00 ?
Olli Blomberg: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan

Kun Vanajan kuntaan tammikuussa 1944 ryhdyttiin rakentamaan edellisen? vuonna perustetun Yhteissisu Oy:n autotehdasta, ei kukaan viel? osannut aavistaa, ett? tehtaassa joskus teht?isiin Vanaja-merkkisi? autoja. Vasta kun niiden valmistus vuonna 1948 alkoi, tehdas nousi kalustopulasta k?rsivien suomalaisten kuorma-autoilijoiden tietoisuuteen. Samalla syntyi markkinoita aluksi h?mment?nyt tilanne ? tehtaan tuotteet kilpailivat nyt asiakkaista tehdasta perustamassa olleen toisen suomalaisen kuorma-autotehtaan eli Sisuja valmistavan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n kanssa.
Tasan 20 vuotta my?hemmin ympyr? sulkeutui; Vanajan Autotehdas Oy fuusioitiin Oy Suomen Autoteollisuus Ab:iin ja muutama vuosi t?m?n j?lkeen Vanaja omana automerkkin??n siirtyi historiaan. Vaikka Vanajan kunta on liitetty H?meenlinnan kaupunkiin, jatkoi tehdas niin henkil?kunnan kuin asiakkaiden keskuudessa sitke?sti el?m??ns? ?Vanajan tehtaana?.
Fuusion my?t? Vanajan tehtaasta tuli tuotantoyksikk? nimelt??n ?Sisu-H?meenlinna?. Ensin t?nne siirrettiin Sisun akselistotehdas ja my?hemmin erikois- ja sotilasajoneuvojen valmistus; syntyiv?t maailmanmainetta niitt?neet Masit, Nasut, Pasit ja Raisut.
Menestyksellist? toimintaa jatkaa Patria Vehicles Oy, Jonka uusin tuote AMV 8x8 edustaa oman sektorinsa ehdotonta huippua. Tehdas el??.
T?m? kirja kertoo legendaarisen Vanajan tehtaan historian.
30,00 ?
Svensk Pansarhistorisk F?rening (SPHF): Strv 103 Photo guide till stridsvagn 103 "S-tank"

Sis?lt?:
suppeahko teksti kehityshistoriasta ruotsiksi ja englanniksi, kuvia vaunuista koko niiden kehityskaaren ajalta ja kuvatekstit my?s ruotsiksi ja englanniksi, lopussa my?s kuvia panssarimiesten asusteista ja vaunujen merkinn?ist?, sek? kaksi v?rillisen? painettua 4-tahonaamiomaalauspiirustusta

Painatus: noin puolet kuvista mustavalkoisia ja puolet v?rillisi?

Sivuja: 48
20,00 ?
Pekka Kantakoski: Maanpuolustusta vai strategisia virheit? - Suomen puolustus 2000-luvulla

Ote Lukijalle: "...alkoi tulla julkisuuteen tietoja puolustusvoimien radikaalista sodan ajan vahvuuden pienent?misest?. Se merkitsi my?s sodan aikana palvelukseen kutsuttavien yl?ik?rajaksi 35 vuotta. Panssarivaunuja pidettiin yht? vanhanaikaisina kuin hevosia ja sodan ajan kaksi panssariprikaatia p??tettiin lakkauttaa. Maata luvattiin puolustaa muutamalla kymmenell? taisteluhelikopterilla ja keksittiin idea valmiusprikaateista....
Sodan ajan maavoimiin j?? varsinaista taisteluvoimaa vain seitsem?n jalkav?kiprikaatia, noin 35.000 miest?. Ne vastaavat kahta divisioonaa...


Kirjassa on k?sitelty my?s maailmapolitiikkaa. Sen muutokset ovat aina vaikuttaneet maamme kohtaloihin ja tulevat edelleen vaikuttamaan.

Toisen maailmansodan j?lkeen k?ydyist? sodista voimme saada jonkinlaisen kuvan nykyp?iv?n sodan luonteesta. N?ille sodille on ollut luonteenomaista, ett? suurvallat ovat k?yneet pienten maiden kimppuun monikymmenkertaisella ylivoimalla...

38,00 ?
PERINTEIT? - YHTEISTY?T? - ISKUVOIMAA - El?m?? Panssariprikaatissa 1945-2007

Ote kirjasta Panssariprikaatin komentajan, eversti Ilkka Pitk?sen sanoista: ?T?m?n historiikin kokoaminen k?ynnistettiin esityksest?ni n?in: ?Tavoitteena ei ole vuosilukuja ja organisaatiokaavioita t?ynn? oleva historian kirja, vaan tapahtumien, sattumien ja prikaatissa palvelleiden ihmisten kertomusten kautta syntyv? el?m?nl?heinen historiikki Panssariprikaatin el?m?st?, sodan p??ttymisest? vuoden 2007 Puolustusvoimien rakennemuutokseen.??

T?m? kirja on omistettu sotiemme veteraaneille. Vaikka sis?lt? k?sitteleekin rauhan vuosia, teemme samalla kunniaa veteraaneille, jotka s?ilyttiv?t maan itsen?isen?, saattoivat Puolustusvoimat rauhanajan organisaatioon, perustivat Panssarikillan ja monia muita maanpuolustusj?rjest?j?, maksoivat sotakorvaukset, j?lleenrakensivat maan!

Vetaraanien ty? on jatkunut n?ihin aikoihin asti maanpuolustusyhdistyksiss?. Panssariveteraanien perint? on Panssarimuseos??ti?n hoidossa - yht? hyvin panssarivaunujoukkojen kuin panssarintorjuntajoukkojenkin osalta.

Panssaridivisioonan perinnejoukko, Panssariprikaati, oli pitk?n aikaa maavoimien yhtym?, kenraalivetoinenkin, rauhan ajan maavoimien ainoa todellinen valmiusyhtym?.

30,00 ?

Leopard 2 A4
Musta T-paita saatavana oheisella painatuksella.
Koot S, M, L, XL, XXL, XXXL
19,90 ?
Sotka
Musta T-paita saatavana oheisella painatuksella.
Koot S, M, L, XL, XXL, XXXL
19,90 ?
Sturmi
Musta T-paita saatavana oheisella painatuksella.
Koot S, M, L, XL, XXL, XXXL
19,90 ?

CD-

Tenoriluutnantti
Raimo Salo
"Alla tuikkivan t?hden"
16,70 ?

Vedoksia taiteilija Sture Gripenbergin akvarelli-ty?st?.

Teoksen ovat signeeranneet t?ll? vaunutyypill? taistelleet panssariveteraanit.

Klikkaa kuvaa saadaksesi lis?tietoja.
35,- ?
Vedoksia taiteilija Sture Gripenbergin akvarelli-ty?st?.

Teoksen ovat signeeranneet Sturmien k?ytt?j?t ja kyseisen vaunun johtaja B?rje Brotell.

Klikkaa kuvaa saadaksesi lis?tietoja.
45,- ?

Copyright Panssarikilta 2003 - 2012 / Webmaster